Otsikko parantelupäivä tulee siis siitä, että yritän parannella kurkkuani ja saada takaisin karannutta ääntäni. Hieman helpottaa jo, mutta nyt alkoi flunssa. Tiedossa siis lepoa. Mikä on enemmän kuin tervetullutta ja nautin suunnattomasti tästä rauhasta ja hiljaisuudesta, kun lapset ovat päiväkodissa.
Hiljaisuudessa voi silti tehdä esimerkiksi käsitöitä. Sain jokin aika sitten taas takaisin uinuneen innostukseni kutomiseen ja sen jälkeen puikot ovat viuhuneet ahkerasti. Näillä aloitin hiipuneen taidon palauttelemisen ja aika hyvät näistä siihen nähden tuli.
Aloitin kaapista löytyneellä langalla ja kuvittelin, että se riittäisi, mutta ei se sitten riittänytkään. Onneksi kudoin sukkia yhtä aikaa, eikä tullut eriparisukkia. Yhtä aikaa kutominen on muuten tällaiselle vähän kärsimättömälle tyypille loistava ratkaisu; useamman kerran joskus entisessä elämässä kävi niin, että aloitin vaikka mitä sukkia ja tumppuja yms., mutta ensimmäisen valmistuttua ei huvittanutkaan aloittaa toista tai sitten siitä tuli erilainen. Nyt sukatkin valmistuvat kuin huomaamatta lähes yhtäaikaa. Ja näidenkin kanssa kävi niin onnellisesti, että koska lanka ei riittänytkään, sain lähikaupasta tarpeeksi sopivaa lisäksi. Jämälankoja olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta jostain syystä niistä mikään ei tuntunut sopivalta....
Viimeistelyä on nyt odottamassa tämä:
Näyttää pehmoiselta, vai mitä? Se on vielä salaisuus, koska se on tulossa ystävälle :)
