torstai 16. helmikuuta 2012

Ajan musta aukko

33.



Mihin tämä aika oikein katoaa? Vuodet, kuukaudet, viikot, päivät. Tunnit, minuutit, sekunnit. Kaikki häviävät niin nopeasti, että tunnen vanhainkodin oven jo natisevan kääntyessään vastaanottamaan minua. 

Toisaalta taas näihin kolmeenkymmeneenkolmeen vuoteen on mahtunut vaikka kuinka paljon kaikkea. Kuinka paljon onkaan lapsuusmuistoja, kuinka paljon kaikkea silloin tapahtuikaan. Kuinka hauskaa oli nuorena. Kuinka upeaa oli tavata mieheni ja aloittaa elämä yhdessä hänen kanssaan. Kuinka paljon kaikkea on mahtunutkaan näihin kuuteen ja puoleen vuoteen, kun meillä on ollut lapsia. Kuinka paljon elämällä on juuri nyt annettavana ja kuinka paljon kaikkea ihanaa onkaan vielä edessä. 

Kuinka ihanaa onkaan olla juuri nyt kolmekymmentäkolme. Ja kuinka ihanaa oli, että esikoinen antoi aamulla kortin, johon oli ihan itse ilman apua kirjoittanut 

ONNEA 
 
ÄITI
 


1 kommentti:

Jätäthän viestin käynnistäsi, teet minut hyvin iloiseksi! :)