Puikoilta

  Jotain valmistakin välillä. 

 Lasten pipot Ananan ohjeella. Molemmat jämälangoista; toinen Lana Gatton Nuovo Irlanda ja toinen perinteinen Novitan Isoveli. Nuovo Irlandalla tuli ihanan pehmoinen ja sileä (no, mitä muuta voi odottaa hienolta merinovillalta?), Isoveljellä perinteisen napakka ja ihan kiva. Pakko tunnustaa, että Isoveli vei voiton. Vaikka Nuovo Irlanda on mukavamman tuntuinen, pipo on hiukan löysä ja odotan vain, että se käytössä venähtää. Toivottavasti ei. Isoveli sen sijaan on napakkuudessaan myös luotettavan oloinen. 

Ja sitten perinteistäkin perinteisemmät villasukat ilman mitään krumeluureja. Novitan Villistä. Eikun Sukkista. Mikähän siinä oli, että kun pitkästä aikaa aloitin kutomaan miesten sukkia, koin että on pakko tehdä perussukat enkä uskalla kokeilla edes palmikkoa. Hah, ihan kuin miesten sukka olisi muka niin erilainen kuin naisten! Hah. Joskus voi sitä ihminen olla tyhmä. 

Ja sitten seuraavat työn alla...näistä tulee kämmekkäät tumppuosalla. Mikä niiden virallinen nimi on? No, joskus sitten näette lopputuloksen. Novitan Alpaca luxus. Näin Prisman lankahyllyssä ja ostin pari kerää, koska se tuntui niiiin ihanalta! Näihin se sitten päätyi; ihanan pehmeää kutoakin, mutta yllävän rasvaisen oloista. No, siitähän se lämpökin sitten syntyy!

Tykkään kutoa sukat, käsineet ja muut parilliset työt yhtä aikaa. Kun kutoo aina samat vaiheet peräkkäin, säilyy ajatus tekemisessä tallella ja tulee varmasti samanlaiset. Lisäksi on ihanaa, kun saa molemmat lähes samaan aikaan valmiiksi! On ärsyttävää, kun saa yhden sukan valmiiksi, ja sitten pitää aloittaa toista alusta, eikä mitään kokonaan valmista olekaan syntynyt. Näin ne tuntuvat valmistuvan nopeammin.