lauantai 17. marraskuuta 2012

Lauantain luontoretki








Esikoinen lähti viikonlopuksi partioleirille ja on ensimmäistä kertaa poissa kotoa yötä jossakin muualla kuin mummulassa. Siis ilman meitä vanhempia ja veljeä. Sydämessä oli eilen illalla ontto kohta, kun mietti pientä poikaa poissa kotoa. Ja yhden neljästä ollessa poissa tuntuu kuin ainakin puolet puuttuisi. Hassua. Täällä on tosi hiljaista. 


Kummasti sitä vain tiesi, milloin on hyvä aika päästää lapsi yöpymään poissa kotoa. Viime kesänä puhuttiin yhden tutun pojan äidin kanssa leiristä, jolla olisi yövytty myös. Silloin tuntui, että ei ihan vielä. Nyt ei enää tuntunut. Partioretki on vielä paras mahdollinen paikka olla ensimmäistä kertaa yötä - on touhua ja tekemistä ja kaverit. Laumanjohtaja juuri sanoi, että jos joku ikävöi, niin kyllä muut lohduttavat. Tuntuu lohdulliselta.


Kuopus on ottanut ilon irti yhtäkkisestä erityisasemastaan. Aamulla pakattiin mukaan eväitä ja lähdettiin retkelle. Kuopus johdatteli meidät metsäpolkuja pitkin lintutornille, missä syötiin eväät. Takaisin tultiin pidempää reittiä ja kotiin päästyämme emme voineet käsittää, kuinka pitkän retken olimmekaan tehneet! 







Meillä päin on paljon erilaisia retkeilyreittejä ja niiden varsilla paljon nuotiopaikkoja. Näin viikonloppuna on ihan parasta lähteä luontoon, ottaa eväät ja kamera mukaan ja nauttia raittiista ilmasta ja kaikesta siitä, mitä luonnolla on tarjottavanaan. Hienoja asioita on taas viime aikoina nähty ja koettu peuroista ja kauriista aina metsoon asti. Harmi, että kamera ei ole aina kulkenut mukana! 















3 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Ensin meinasin olla kuvaamatta, kun kaikki on niin ankean harmaata ja ruskeaa. Mutta sitten tajusin itsekin, että niinhän se vain on, ja tavallaan niistäkin saa ihan ainakin aikaan sopivia otoksia. :)

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Jätäthän viestin käynnistäsi, teet minut hyvin iloiseksi! :)